Tänään pidettiin (viimeinkin) aloituskokous työmaalla.
Se meni hyvin ja saimme luvan edetä vauhdikkaammin.
Kokous olisi voitu pitää jo ehkä 2-3 viikkoa aiemminkin, jos olisi vain aikataulutettu ajoissa.
Paikalla oli meiltä molemmista taloista edustaja eli rakennuttajat, rakennusvalvontaviraston edustaja, vastaava mestari ja pääsuunnittelija. Lisäksi runko-urakoitsija pääurakoitsija oli myös mukana. Ihan hyvä, että on sitoutunut ja halukas myös kuulemaan 'sylttytehtaalta' mahdolliset ohjeet ja linjaukset.
Tosin, tässä porukassa vain me rakennuttajat olimme 'ulkopuolisia' siinä mielessä, että kaikki muut olivat jo vanhastaan tuttuja keskenään. No, kertoo kyllä herrojen osaamisesta myös.
Saimme rakennusvalvonnasta ns. "kirjan 76" eli pientalon valvontakirjan molemmille taloille etukäteen, kun vain osasimme sitä sieltä erikseen pyytää.
Täytimme siihen mestarin ohjeiden mukaan eri osapuolien yhteystiedot.
Kokouksessa sitten ensin tapasimme työmaalla, katsoimme, että siinä on meidän talon monttu valmiina salaojia varten ja vieressä toiselle talolle vähän aneemisen näköinen tasanne, heille kun ei tule kellaria ja salaojat tulevat n. 50cm (minun maallikon fiilikseni, piirustusten mukaan tietysti tehdään) maanpinnan tason alapuolelle. Pintamaat kuorittuna siinä ei juuri reunoja juuri 'kuopalle' jäänyt.
Naapuri vähän kyselikin myöhemmin, että tarkastettiinkohan heidän tilanteensa tässä ollenkaan, kun kaikkia kiinnosti vain se iso kuoppa, eikä kukaan vilkaissutkaan heidän talonsa paikkaa... ;)
Kun tilanne oli todettu, lähdettiin Pakilan Teboilille kahville ja käymään kokousta.
Kokous oli lähinnä sitä, että rakennusvalvonnan edustaja (onko hän tarkastaja vai mikä, en tiedä nimitystä ) luetteli meille rakennuttajille ero osapuolten vastuita ja ohjeisti meitä kirjoittamaan siihen valvontakirjaan asioita oikein. Etenimme kohta kohdalta ja mm. jokaiselle kirjassa kuvatulle vaiheelle piti olla vastuuhenkilö. Sopuisasti nämä kokeneet herrat huusivat vuorollaan 'hep' kun tuli heidän vastuullaan oleva asia.
Yksi konkreettinen vinkkikin tuli: meidän rakennuttajien tulee kerätä kaikesta materiaalista, mitä tontille tulee, lähetyslistat yms paperit talteen, jotta tiedämme tarvittaessa, mitä materiaaleja on missäkin vaiheessa käytetty, ettei pääse jossain välissä jotain etelä-Eurooppalaista tavaraa, jolle ei ole suomalaista hyväksyntää.
Niitäkin kuulemma on paljon myynnissä, kun niitä saa EU:ssa myydä. Käyttö siis vaan ei ole kaikkialla sallittua. Ainakin sellaisia hanoja on kuulemma. Siinä olikin toinen tärkeä vinkki.
Saatiin tontilla edelliseltä omistajalta 'perintönä' saadulle vanhalle postilaatikollekin konkreettista käyttöä näin.
Eli aloituskokous meni hienosti, vähemmän juhlavasti tai edes pelottavasti kuin olin luullut, enemmän siinä melkein keskityttiin siihen, että tietäähän rakennuttaja, mihin ryhtyy... Ehkä tuollainen koe pitäisi tehdä ennen rakennuslupahakemuksen jättämistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti