Yksityiskohdat

Tässä pyhien aikana olen kiinnittänyt paljon huomiota yksityiskohtiin ja tehnyt erilaisia täytehommia, kirjamellisestikin.

Korjasin 2. kerroksen kylpyhuoneen koteloinnissa pesukoneen poistoviemärin liitoksen suoraan. Raksamiehet olivat sen pistäneet "sinnepäin" ja se oli hieman vinossa. Kun liitosputki on vinossa, tulee se "liitoshanakin" vinoon.

Peittelin valmiiden laatoitettujen tilojen ovenkarmit, jotta seinien tasoitus maalaus viereisissä huoneissa ei sotkisi niitä. Tasoitusmestarin ohje oli, että muovit teipillä kiinni, mutta keksin, että paljon nopeammin saa, kun laittaa niiteillä oven karmin ulkosivun reunaan, siis siihen sivuun, joka on täyteuretaania vasten. Sieltä ei niitin reiät näy ja laiska voisi vaikka jättää niitit sinne.


Tein korotusvalut putkinousujen ympärille LVI-suunnitelman mukaisesti, n. 5 cm korkea sementtikakku ja samalla lattialämmitysputkien jakotukkien kohdalla lattian täyttö.
Nuo kun eivät olleet seinien vieressä kunnolla täyttyneet lattiavalujen yhteydessä, ei ollut kura päässyt valumaan putkien raoista kunnolla. Sinne minä sitten lusikoin sitä vanhalla käytöstä jo poistetulla soppalusikalla putkien välistä. Hyvin sujui :)

Samalla kyllä tuli hieman kirottua valajien, tomallenin ja runkoporukan suurpiirteisyyttä.
Putket eivät olleet aivan suorassa linjassa seinälinjan kanssa. Parissa kerroksessa tuli kevyt väliseinä vasta valun päälle ja lämmitysputket jakotukkeineen kiinnitettiin raudoilla lattiaan.
Lopputulos on, että yksi jakotukkipari on hieman irti seinästä eikä sitä uskalla enää vääntää seinään kiinni. Ero ei ole suuri, vain n. tuuman luokkaa eikä sitä taida kukaan muu kuin minä noteerata, kun nuo saavat kotelon tässä kevään mittaan peitokseen. Kaiken kukkuraksi kaikki jakotukit tulevat olemaan kaappien sisällä.

Meinasin tehdä kotelot nyt viikonloppuna jakotukeille, mutta sitten tajusin yhden oleellisen asian: jos koteloin nyt, ja parketti tulee n. kuukauden kuluttua, niin mihin se parketin reuna tulee? Kotelon ulkopuolelle tietenkin, ja silloin vesi - jos putki sattuisi vuotamaan, valuisi parketin alle / betonilaatalle ja sen huomaisi vasta pitkän ajan kuluttua. Niinpä päätin, että parempi tehdä koteto vasta parketin jälkeen niin, että tuo mahdollinen vuoto valuisi sitten parketille. Saattaa tietenkin olla, että tässä järjestyksessä tehtäessä tuo kotelointi voipi jäädä kesän hommaksi...

Toiset ärräpäät pääsivät samanlaisesta suurpirteeisyydestä: anturien yms ohjauksen sähköjohtoputket tuntuvat pelkäävän noita jakotukkeja - ne kun olivat n. 20 cm päässä jakotukkien vieressä. Olisi voinut laittaa ihan hyvin aivan viereenkin.

Jotenkin tässä nyt lomien aikana paljon pikkusiivousta ja paikkailua tehtyäni olen huomannut
samaa havaitsin jo aiemmin, mutta ehdin puuttua asioihin riittävän ajoissa.
Raksamiehillä tuntuu olevan vähän se ideologia, että jos on tilaa, niin sitä voi käyttää.
Eihän se ole heidän hyötyneliöistään pois, jos joku kotelointi on 20cm suurempi.

Lattiavaluja edeltävänä päivänä olisi pitänyt ehtiä tarkastamaan jokainen valettava yksityiskohta
työpäivän aikana sekä tomallenin että muiden kanssa, että olisivat voineet korjata. En vain ehtinyt, työnantaja ja asiakkaat pitivät huolen siitä. Ja illalla tarkastaessani kaikki oli riittävästi "sinnepäin", ettei kriittisiä virheitä löytynyt. Eikä niitä siis olekaan.

Toisaalta, ei noita asioita ollut missään piirustuksissa noin tarkasti, mutta näyttää käytännöissä ja käsityksissä olevan vähän heittoa.

No, ei ne asiat ole surkeasti, mutta muutama pikku yksityiskohta olisi voitu tehdä paremmin,
kerralla hyvin, ettei tarvitsisi paikata jälkikäteen.


Tuossa joskus joulukuun alkupuolella asentelin muuten vastaavavan mestarin suosituksesta liesituulettimen hormiin kanavapuhaltimen. Näin saamme kostean ilman puhallettua suoraan ulos talosta.



Kuulemma olisi ollut jotain yksinkertaisempiakin malleja, mutta K-raudassa ei ollut kuin tällaisia.

Virittelin tuulettimen metalliketjuilla siten, että ketjut tulevat kiinni koukkuihin katossa olevan hormiaukon reunassa oleviin tukipuihin. Näin eivät haittaa katon tasoitusta ja maalausta.

Toistaiseksi tämän on toiminut erinomaisesti, seiniä on tasoiteltu jo useamman sadan vesilitran avulla, talossa oli vielä joulun pyhinä hieman kosteahko ilma, mutta nyt on taas jo aivan kuiva ilma ja seinät tuntuvat kuivilta.

Tuuletuksessa auttavat 3 lämmitintä, jotka ovat tuuletusmoodissa pienellä lämmityksellä, 2 kellarissa ja yksi 1. kerroksessa.


Tällä viikolla olen myös viimeistellyt maalausohjeistusta Eemelille, joka siis tekee tasoitus- ja maalaustyöt. Kellari ja 1. kerros tulevat samalla vaaleanharmaalla - hieman valkoista tummempi ja lämpimämpi sävy. Yläkertaan tulee hieman tätä tummempi harmaa.

Lämpiää

Eilen oli sitten taas yksi virstanpylväs, kun vihdoinkin kytkettiin lämpöpumppu käyntiin.

Pumpun käynnistys viivästyi hieman, kun epähuomiossa olivat tehtaalla alkaneet kasaamaan sähkökeskusta metrin levyiseen kaappiin. Onneksi kävimme asiaa läpi sähkärin kanssa etukäteen ja saimme muutettua kaapin 60 senttiseksi, korkeammaksi.
Tästä kuitenkin aiheutui se, että keskusta ei voitu asentaa suunnitellusti joulukuun
alkupuolella, vaan vasta viime viikolla. Hän kytki sähköt maalämpöpumppuun. Muutoin keskus on vielä aivan kesken, kytkentöjä aletaan vähitellen tehdä. Siihen on kyllä reilusti aikaa käytettävissä, näillä näkymin pari kuukautta.


TomAllenilla meni tuon vuoksi suunniteltu asennuspäivä mönkään ja seuraava vapaa olisi ollut Joulun aaton aattona. Nyt kuitenkin kaveri ehti yllättäen eilen paikalle ja teki temput nopeasti: putkien ilmaus ja pumpun käynnistys ja säätäminen, sekä ulkolämpötila-anturin kytkentä oikeaan paikkaan. Sähköasentaja ei ollut saanut selvää mihin se olisi pitänyt kytkeä.

Pumppu säädettiin 20 asteeseen. Asunnon termostaatit eivät ole käytössä (eikä edes asennettu vielä), joten pumppu säätää lämpöä itse ulkolämpötilan mukaan.
Tarkempaan säätöä yms tehdään sitten helmi-maaliskuussa, kunhan muutto on lähempänä.

Samalla siirtyivät aiemmin pumpun asennuksen yhteydessä tehdyt putkitukset jakotukeille seinän poikki hieman korkeammalle niin, että IV-koneenkin pitäisi mahtua putkien alapuolelle.

Tänään oli talossa vielä aiempaa lämpimämpää. Tähän asti 3 sähkölämmitintä ovat pitäneet lämmön olohuoneen lattian tasolla hyvin 18-20 asteessa päivisin ovien ollessa välillä reilusti auki. Lämmitetyissä huoneissa on ollut reilusti lämpimämpää.

Tänään alkoi myös seinien massatasoitukset. Seinille oli ruiskuteltu tasoitteen kanssa vettä ymmärtääkseni 200 litraa, yksi jätti-iso saavillinen. Vesi otetaan vielä saaviin viereen rakennettavan naapuritalon teknisestä tilasta puutarhaletkulla, siellä kun on meidän yhteinen päävesiliittymä. Laiskoja kun ollaan, niin ei viitsi turhaan irrottaa hyvin kiinni olevaa puutarhaletkua ja kuskaa omaan tekniseen tilaan.

Lämmölle siis alkaa kunnolla olemaan käyttöä.

Reikä maassa

Noniin, nyt on reikä maassa maalämpöä varten.

TomAllenin porausmestari tuli paikalle tiistai-aamuna ja illalla oli reikä tehty 173 metriin.
Yksi kaveri hoiti koko homman hienosti.

Reiässä kuulemma riittää vettä niin, että sitä voisi käyttää porakaivona. Hyvä tietää, jos HSY:llä tulee vaikeuksia.

Poraus ei pölyttänyt yhtään ympäristöön, kaikki porausjätteet menivät hienosti omaan konttiinsa. Meteli oli aikamoinen, mutta onneksi ei kestänyt kauaan.

Sisäkaiteet

Viikonloppuna ja maanantai-iltana asensimme sisäkaiteiden profiilit.

Päädyimme pienen tutkimisen ja kilpailuttamisen jälkeen valitsemaan Steelpro:n lasikaiteet.

Hinta oli kohtuullinen, kaiteet just halutun tyyliset. Tärkeää oli myös, että asennuksen pystyi tekemään itse. Heidän sivuiltaan löytyy erinomaiset ohjevideot sekä profiilien kiinnittämisestä eri tavoin että myöhemmin tulevasta lasin kiinnittämisestä.

Lasikaide on ilman pylväitä, lasit kiinnitetään alhaalta alumiiniprofiilin ja pysyvät "itsekseen" pystyssä.

Alumiiniprofiilin voi kiinnittää vasta sisätöiden loppuvaiheessa, jolloin se tulisi joko pohjasta kiinni lattiaan tai sitten sivusta "otsaan". Päädyimme kuitenkin vaihtoehtoon, että profiilit laitetaan jo ennen lattiavalua, jolloin ne ovat ikäänkuin upotettuina valmiiseen lattiaan ja vain yläreuna jää näkyviin.

Alakertaan näkyvä profiilin "ulkosivu" peitetään kipsilevyllä. "otsa" muodostuu teräspalkista, ontelolaatasta ja tuosta kaideprofiilista ja tulimme siihen tulokseen, että helpoin ja yhtenäisin tapa on nimenomaan levyttää yhtenäisesti tuo "otsa".

Profiilit tulivat valmiiksi mitattuina ja rei'itettyinä, eli metallintyöstä ei tarvinnut tehdä.
Mittojen kanssa tuli pientä säätämistä mittojen kanssa.
Olisivat kyllä tulleet mittaamaan veloitusta vastaan, mutta tässä syntyi säästöä ainakin hieman itsepalvelulla, eikä tuo säätäminen haitannut, tuli samalla suunniteltua paremmin ja ohjeistettua väärään paikkaan tehdyn sisäseinän siirtokin millilleen oikein. Samalla piti ottaa kantaa kantavien teräspylväiden levytykseen yms myöhempiin detaljeihin.

Vähän puskasta tuli taas, että pitäisi käytännössä olla lähestulkoon maalinsävyjen tarkkuudella lopputulos jo suunniteltuja ja dokumentoituna, jotta pystyisi tällaisenkin pikkuasian tekemään "viimeisen päälle".

Profiilit kiinnitetään seuraavasti:
- profiili suoraan asennuspaikkaan, tasapainotus kaikenlaisella pienellä mitä työmaalta löytyy
- kiinnikkeet (nuo profiilissa kiinni olevat alumiini-"tassut" paikalleen, pultti kiinnikkeen ja profiilin reikien läpi
- kiinnikkeen säätö ja samalla tarkastus, että profiili on suorassa
- kiinnikkeen reikien poraus yksi kerrallaan
- Reikien puhdistus imurilla & pallopumpulla (jossa letku)
- injektointimassa reikään
- kiinnikkeen laittaminen paikalleen, tanko kiinnikkeen ja profiilin rei'istä, jotta varmasti on oikeassa kohdassa :)
- lukkopultit vasaroiden riittävän syvälle
- mutterit pultteihin ja tiukalle
- tankoon prikat ja mutterit ja kiinni profiiliin ja mutterit tiukalle

Idea on se, että tuo tanko ankkuroituu valuun kiinni ja pitää profiilin siinä kiinni.
Kiinnikkeiden idea kuulemma on pitää profiili paikallaan valun ajan. No, todennäköisesti pitävät senkin jälkeen..

Reiät olisi ehkä voinut tehtä jollain 11-12mm terällä, meillä oli 10mm, joka on lukkopultin koko. Pultit piti vasaroida paikalleen, sen verran ahdas tuo 10mm reikä oli varsinkin injektointimassan kanssa, mutta jos oli vaikea saada paikalleen, niin oletettavasti on vaikeampi saada ne irti :) sehän tässä on tarkoitus.

Poraaminen sujui kyllä nopeasti poravasaralla, melkein kuin olisi puuta porannut.
Työkaluina poravasara, 10mm betoniterä, pölynimuri (perheemme toinen 15+v vanha imuri pääsi saattohoitoon raksahommissa), pallopummpu, vasara ja 13mm (muistaakseni) hylsy & räikkäavain sekä lenkkiavain. Injektointimassaa piti hankkia. Pultit yms tulivat profiilien kanssa.

Itse asentamiseen (3 pätkää yht n. 7m profiilia) n. 5 tuntia, viimeinen 3m pätkä meni tunnissa, kun oli jo rutiinia. Mikä tärkeintä, profiilit olivat paikallaan vielä valun jälkeenkin :)

Raksamiehet (joiden vastuulla valut ovat) olivat hienosti tiivistäneet päihin jäänet raot, jottei valubetoni valu alakertaan...

Onneksi muistimme (kiitos Steelpron kavereille vinkistä) vielä lopuksi teipata profiilit päältä, ettei profiilin uraan roisku betonia tai muutakaan. ja samalla kaikki näkyville jäävät osat suojattiin.

Steelprolta erinomaista palvelua kokonaisuudessaan! Suosittelen.

Portaiden ylätasanteelle emme kaidetta päässeet vielä tekemään, koska ko kohdasta puuttui vielä n. puoli neliömetriä lattiaa ja se valettiin vasta lattiavalun yhteydessä. Sinne täytynee laittaa profiili sivukiinnityksellä.

Ulos parvekkeelle ajattelimme laittaa myös valuun kaideprofiilit, mutta siellä olikin rakennepiirustusten mukainen reunakorotusvalu jo tehty, joten sinnekin tullaan kaiteet laittamaan vasta myöhemmin.

Sisäkaiteiden lasit tulevat ja asennetaan vasta joskus myöhemmin, kun ei enää ole vaaraa siitä, että ne vahingoittuisivat raksahommista. Eli ehkä juuri ennen muuttotarkastusta.

Ohjeissa oli, että lattialämitysputkien etäisyys profiilista min. 250mm ja tässä tuo näkyy.

Toimittajavalintoja

Tässä kevään aikana olemme valinneet erilaisia toimittajia eri rooleihin.

Talon rungon päädyimme tilaamaan Bau-kivitalot / Sonnexia Oy:ltä.
Sisältö on käytännössä aivan sama kuin Lammilla, mutta talo tulee yhdellä sopimuksella pystyyn ja tiiviiksi. Runkomateriaalina on Lammin harkko.

Olennaisesti päätökseen vaikutti helppous: töissä käyvinä ja rakentamisen amatööreinä meillä ei ole aikaa eikä kykyä joka päivä tarkastaa, onko työmiehillä riittävästi materiaalia täksi päiväksi ja ensi viikoksi, mitä pitää tilata jne. Samoin esim. Lammin tai Lakan pakettiin kuulumattomien materiaalien tai työvaihdein kilpailutukset, koordinoinnit jne vaativat aikaa ja vaivaa. Ja näissä meillä olisi riski mm. siitä, kuinka kauan työmiehet tarvitsevat telineitä, nostolaitteita jne.

Kun listasimme ja arvioimme kaikki tarvittavat osuudet siten, että tuloksena olisi samanlainen talo kaikilla eri tavoilla, tuloksena tuli käytännössä sama loppukustannus.

Tällöin kokonaisurakka alkoi näyttää selkeästi parhaalta.

Kun vielä vastuuhenkilöiden kanssa pystyy helposti puhumaan suoraan ja saa heiltä vinkkejä,
niin tämä tuntui selkeästi paremmalta vaihtoehdolta kuin keskustella virolaisten ryhmien kanssa siitä, mitä lisätöitä haluaa urakkaan. Eivät muuten halunneet tarjota muuta kuin vakiomuotoista runkoprojektia urakkana, kaikki muut hommat halusivat tuntityönä. Ei minua kiinnosta, paljonko joku homma vie tunteja, vaan haluan valmista lopputulosta.

Mielenkiintoinen juttu oli myös se, että kun pyysimme runko-urakasta tarjousta suoraan hyväksi kehutulta ryhmältä, niin tuloksena oli sentilleen sama hinta kuin suoraan Lammin kautta saatuna eri ryhmän tarjous, vaikka pyysimme selkeällä aikataululla, joka heillä oli vielä myymättä. Eli kilpailu ei pelannut tässä tapauksessa yhtään.


Lämmitysurakan päädyimme tilamaan Tom Allenilta.
Kokonaisuus sisältää koko homman 'avaimet käteen' eli maalämmön, lattialämmityksen, käyttöveden lämmityksen ja lisäksi vielä optiona viilennysyksikön, jonka ottamisestä päätämme tässä matkan varralla.

Hinta ei ollut halvin, mutta kun jälleen yhdenmukaistimme tarjouksia lisäämällä mm. pariin kilpailevaan tarjoukseen kulun siitä, että ko toimittaja kantaa laitteen asennustilaan.

Jotkin toimittajat myös mitoittivat pumpun ja kaivon alakanttiin, juuri hikisesti energiatodistuksen arvoille ja saivat siten näyttämään halvalta. Energiatodistus oli arkkitehdin kautta lupaprosessin vaatima paperi, johon ei meiltä kysytty mitään, siinä oli lämmitettävä ala vähän alakanttiin,
kun oli 'arvattu', että kellari olisi puolikylmää eikä lämmintä tilaa.