Asbesti

Kuten kaikki tiedämme, asbesti on ikävä juttu. Sitä ei saa käsitellä ihan miten vain.


Kun kilpailutimme talon purku-urakkaa, kysyivät useammat yritykset asbestiputkien määrää. Jotku kysyivät jopa kartoituksen perään.

Pistin tarjouspyynnön 4-5 yritykselle, joiden ydintoimialaa nettisivujen mukana ovat asbestikartoitukset.

Arvatkaa, montako vastausta sain? Tasan 0.

Jokainen näistä kertoi tavalla tai toisella tekevänsä myös tällaisia pieniä toimeksiantoja eli karsin ensin vain teollisuusprojekteja tekevät.

Taas yksi luku lisää tässä blogissa koskien olematonta asiakaspalvelua tai halua tehdä töitä. Minun piti dokumentoida rakennushommia eikä suomalaista kykyä myydä tai markkinoida. Pöh.

Hyvät yritykset, jos teitä eivät kiinnosta yksittäiset pienet, n. päivän urakat, niin kertokaa siitä. Ja jos asiakas pyytämään tarjousta, niin olisi asiallista vastata edes jotain. Arvatkaa, aionko olla näihin yrityksiin yhteydessä, jos tulee jotain muita heille sopivia tarpeita.


No, onneksi homma ei tökännyt tähän. Ammattitaitoiset purkuyritykset osasivat lähteä siitä, että katsotaan mitä eteen tulee ja tehdään sen mukaan. Pari kävi ennen tarjousta katsastamassa talon ja totesivat, että tuossa näyttää asbesti olevan joitakin kymmeniä metrejä. Tämä riitti tarjousten tekemiseen ja purun suunnitteluun.

Korijärjestelmistä lisää

Nyt on rakenneltu koritorneja. Kumpa kaikki muukin olisi yhtä helppoa.
Meteliä tosin syntyy melkoisesti, kun metalliosat pitää saada toisiinsa kiinni.

Huomasin tässä konkreettisen eron ja syyn siihen, miksi aiemmin ostimme Norscania.

Norscanin järjestelmässä, se perusmalli lienee Basic (ei siis roller), kaikki korikiskot ovat n. 10cm välein. Eli matalimman korin voi laittaa mihin tahansa väliin, tai useampia samaan torniin. Loistava ominaisuus. Ja tämän vuoksi korejakin on 3 eri syvyyttä ja yhdistely tosi joustavaa.

Näissä Lundbergseissä vain modulin ylimmäinen paikka on matalalle korille. Kaikki muut ovat n. 20cm etäisyydellä. Muistelen, että Elfassa on sama systeemi :(

Korijärjestelmät

Muutimme vuokralle äskettäin, ja tässä vuokra-asunnossa on varastotilaa niukasti.
Tai ainakin sitä saisi olla enemmän, erityisesti lämmitettyä varastotilaa.

Tarvitsemme lasten vaatteille n. 1-2 kaappia lisää.

Vuokra-asuntoon ei viitsi mitään liian järeää hankkia, kun se pitäisi alle 500 (toivottavasti) päivän päästä kantaa pois. Omaa selkää täytyy ajatella.

Tulin tulokseen, että korihyllyjärjestelmä, kuten vanhassakin asunnossamme, palvelisi hyvin. Kun niitä on useampia, voi kokonaisuuden rakennella eri tavoin kulloisenkin tarpeen mukaan.

Aloinpa selvittämään sitten vaihtoehtoja ja kustannuksia.
Se ei ole ollenkaan helppoa.

Hankimme vanhaan asuntoon aikanaan Teesistä Norscan-hyllyt. Ne olivat silloin edullisimmat tuollaisista kestävästä muunneltavista Elfa-tyylisistä korihyllyistä.

Norscan ei enää näytä toimivan ainakaan Suomen markkinoilla, valitettavasti.

Vaihtoehdot, jotka Pohjois-Helsingistä / Etelä-Vantaalta löysin, olivat
K-rauta:
  Cello Roller (näyttää Norscan Rollerilta), referenssipaketti  n. 129 euroa.
  Elfa referenssipaketti n. 75 euroa

Näistä rakentaja-tiliasiakkaana alennusta ehkä  10-15% myyjän mukaan.

Bauhaus:
  Lundbergs referenssipaketti n. 50 euroa
  Regalux referenssipaketti n. 35 euroa (tosin ilman lisäosia ja tuotetiedot pinoamisesta yms puutteelliset).  Korit heppoisen tuntuisia. Eivät kelpaa.

Ikean systeemi ei täytä vaatimuksia (heppoinen jne).

Lanka ja Muovi Oy (verkkokauppa)
  referenssipaketti  n. 55 euroa

Sitten se hankalin juttu:
Noiden mitoista ei tahdo ottaa millään selvää.
Bauhausin Regalux-paketeissa ei ollut hintoja, ei paketeissa eikä missään vieressä. Yhdelle paketille oli hinta. Eikä paketeissa ollut mittoja. Kuitenkin niitä näytti siinä olevan kovin erilaisia, aivan samalla tavalla kuin muitakin.

Lundbergsin paketteja piti verrata irtokoreihin, jotta löytyi oikean kokoinen. Siinä meni aikaa ihan turhaan.
Irtotarvikkeissa oli sentään valinnanvaraa aivan samalla tavalla kuin Elfassa ja aikoinaan Norscanissa.

Parissa valmispaketissa oli mitat selkeästi, mutta muutamasta, mm. haluamastani koosta, ei ollut mainintaa missään siitä, että mitkä mitat ne esitetyt ovat. Siis kun paketissa lukee vain  AAA x BBB x CCC
niin eihän tuosta tiedä, mikä on leveys ja mikä syvyys. Herätys! Tehkää ostaminen helpoksi ja kertokaa mitat selkeästi.

Ei se niin helppoa ollut K-raudassakaan. Cello -systeemien hinnat löytyivät vain parille setille,
mutta ei kaikille eri valmispaketeille.


Kun viimeisenä käyvin Bauhausissa ja kirjanpito näytti, että nuo Lundbergsin korit ovat edullisimmat vaatimukset täyttävistä, lähtivät ne samantien mukaan.

Romumetallit ja metallibisnes

Vanhaa asuntoa myydessä ja tyhjentäessä tuli aika kasa romumetallia, kaikenlaista pientä juttua. Mukana tosin terassipaviljongin metallinen tukiranka.

Nuo terassin metalliosat tuntuvat pelliltä tjms ja niillä on yhteensä painoa n. 50kg tienoilla.
Ainakin iso kasa tavaraa, jonka rahtaaminen jonnekin kierrätykseen on oma urakkansa.

No, toisinaan on näkynyt erilaisia mainoksia 'ostamme romurautaa' yms niin paljon, että tietenkin ajattelin, että tässähän voisi näillä romuilla jopa tienata kahvirahat, ehkä jopa pullankin.

Tutkinpa sitten tunnin verran verkon syövereitä eri hakusanoilla jne.
Kyllähän niitä romuliikkeitä tuntuu löytyvän erilaisista yrityshakemistoista. Näistä kuitenkin vain n. 10% osaa nykyaikaisen presenssin merkityksen: nettisivut löytyi vain muutamalta ja näistäkin vain puolen sivuilla oli jotain kuvausta toiminnasta edes sen verran, että tällainen maallikko uskaltaisi edes ottaa yhteyttää... että siis ovatko edes halukkaita ottamaan sekalaista metallikamaa, maksavatko siitä ja ennenkaikkea,palvelevatko yksityisiä.  Lopuilla nettiolemus oli yksi sivu ja siinä pari lausetta ja puhelinnumero. Näihin en uskaltanut edes soittaa.

Soittelin sitten hieman ja kainosti kyselin halukkuutta. "tuo tänne niin katsotaan", oli yleisin vastaus. Kun kyselin, että ottavatko varmasti kaiken, etten turhaa reissua tee, vastaus oli, että "katsotaan sitten". Sitten vielä se kriittinen kysymys, tekisinkö matkan täysin omaan piikkiini vai saisinko jotain palkkiota, jos tuon heille heidän kaipaamiaan raaka-aineita?   "70 euroo per tonni, jos kama on hyvää, vähemmän jos ei oo". Entäs milloin te olette auki eli milloin voisin käydä "arkisin klo 8-16".  Kiitoshei. Tätiä ei kiinnostanut palvella pienasiakasta.

Koko keskustelu oli kuin olisi Fingerporia olisi lukenut.

En uskaltanut kysyä, että mittaako heidän vaakansa edes kilon tarkkuudella ja mikä pienin paino joka saa viisarin värähtämään...

Joo, jos terassin runko on n. 50 kiloa ja sitten jotain sekalaista kamaa ehkä 10 kiloa, niin voisin saada kaikeasta ehkä 5 euroa todella hyvällä tuurilla.  Tuon takia kannattaakin ajella toisella puolelle Helsinkiä tai jonnekin Vantaalle.  Varsinkin, kun pitäisi moinen reissu tehdä keskellä työpäivää.

No, onneksi on kaupungin yhteisesti verovaroilla tuotettu luksuspalvelu. Konalan Sortti-asema on lähes työmatkan varressa, palveluaika 7-21 ja kokemuksesta tiedän, että homma toimii tehokkaasti ja siististi. Metallit saa viedä ilmaiseksi.  Ja kaikki tämä kerrotaan selkeästi nettisivuillakin.

Metallin vastaanoton ja asiakaspalvelun siis yhteiskunta osaa hoitaa yksityisiä paremmin.

Välittäjät

Rakennusprojektin vuoksi vanha asuntomme on myynnissä ja muutamme vuokralle.

Vaikka juniorimme on moneen kertaan todennut, että lottovoiton saa, kun vain ilmoittaa haluavansa sellaisen, niin rahoituksen vuoksi täytyy tehdä tämä tyypillinen järjestely.

Myymme asuntomme itse, koska kokemus on osoittanut, että välittäjät myyvät asuntoa papereissa olevien tietojen pohjalta, eivät osaa kertoa alueesta tai itse asunnon toimivuudesta ja monasti käyttäjän kannalta oleellisista erityisesti positiivisista yksityiskohdista. Esim sitä, miksi asunnossamme on jokaisessa makuuhuoneessa sähköpistorasiat  3 kulmassa ja ATK-kaapelointi 2 kulmassa.. tai miten terassi on perustettu (tätäkin on muutama kävijä jo kysynyt). Asunto on lähestulkoon uusi ja olemme asuneet siinä rakentamisesta lähtien, kaikki pöytäkirjat ovat saatavilla ja yhtiötä on hoidettu hyvin. Rakentajan 10-vuotisvakuutus on voimassa. Ei siis piileviä riskejä, joiden kannalta välittäjä kannattaisi ottaa.
Edellisen 2 asunnon kanssa suuri toimisto etukäteen lupasi, että "meidän kortistoista löytyy kymmeniä asunnonetsijöitä, jotka kaipaavat juuri tällaista", mutta ei vaan lupaukset realisoituneet tarjouksiksi.
Eli emme nähneet mitään lisäarvoa, jolla välittäjän käyttöä olisi voinut perustella.

Ilmoituksessamme sanotaan selkeästi, että "ei välittäjille".


Mitä tämä tarkoittaa? No, välittäjille se näyttää tarkoittavan, että silti voi markkinoida omia palveluitaan, kun kerran on potentiaalinen asiakas, jolla on tarve myydä. Välittäjä myy vain itseään.

Välittäjille kerrottakoon, että myös "ilmaisen" markkinointi on markkinointia.
Ensimmäisten viikkojen aikana puhelin soi ja tekstareita paukkui niin, että aina äänen kuullessani olin innoissani: nyt siellä on innokas asunnonostaja. No, ei ihan aina ollut.

Ensimmäisellä viikolla tuli 2 soittoa, 2 tekstaria ja yksi maili välittäjiltä. Yksikin perusteli, että hän tuntee alueen, koska on asunut 10 kilometrin päässä koko ikänsä (ei koskaan alueella) ja tehnyt 20v siellä 10km:n päässä välitystä. Kun kysyin, missä ruokakaupassa kannattaisi täältä käydä, hän ei osannut vastata.

Yhdeltäkin välittäjältä tuli päivässä n. 10 samansisältöistä tekstiviestiä, vaikka n. 5:n jälkeen vastasin kohteliaasti viesti ilmoittamalla suoramarkkinointikiellon. Ilmeisesti siellä automaatti vain jauhoi. Jos olisi jauhanut vielä seuraavana päivänä, olisin soittanut ko. toimiston viralliseen numeroon.

Osa sähköpostiviesteistä oli kieliopin ja tekstisisällön perusteella ala-arvoisia.
Yhdeltäkin tunnetulta toimistolta sain viestin, joka vaikutti personoidulta ja mietityltä, mutta tarkemmalla lukemisella paljastui copy-pasteksi. Välittäjä perusteli itseään mm. sillä, että tuntee parhaiten Töölön alueen.
Mainiota, mutta Töölöön kestää täältä bussilla puoli tuntia.

Välittäjät eivät välitä asiakkaasta tai asiakkaan toiveesta.

jk: Tämä on tietoinen kärjistys, näitä "lukutaidottomia" välittäjiä on vain ehkä n. 10-20 tämän kokemuksen perusteella, mutta he jättävät niin karmaisevan kuvan koko ammattikunnasta, että syystäkin koko ammattikunnan maine tuntuu perustellulta.

Projektista ja blogista

Tontti on siis ostettu yhdessä toisen perheen kanssa.

Meillä tulee tontille 2 erillistä omakotitaloa, kummallekin siis omansa.
Talot tulevat kivestä (eli harkoista), ainakin toistaiseksi tämä on lähtökohtana.

Talo A tulee olemaan 2-kerroksinen, talo B (meidän) tulee olemaan 2 kerrosta + kellari.

Tarkoituksemme on rakentaa yhdessä, samoista materiaaleista ja samoilla tekijöillä, säästäen näin kustannuksissa. Kaikki urakoitsijat kilpailutetaan yhdessä.

Blogissa on tarkoitus keskittyä taloon B (eli meidän taloomme), mutta sivutaan myös A-talon asioita, sikäli kun jotain aihetta. Ja kaikki yhteisesti toteuttavat asiat on tarkoitus tuoda esiin myös.

Tämä blogi on aloitettu virallisesti lokakuussa 2012, mutta joitakin alkuvuoden tapahtumia kirjaan todellisen tapahtuma-ajan mukaisesti suunnilleen oikeille ajankohdille, jotta myös eri vaiheiden kestot yms koko hankkeen eteneminen tulee dokumentoitua.

Blogin nimi on johdettu talon sijaintiin liittyvistä sanoista.

Vesijohdot

Putket eivät ole yksinkertainen juttu. Valitettavasti ne eivät tule taloon aivan itsekseen. Eivätkä lähde pois.

Ensin piti tehdä vesilaitoksen kanssa sopimus vanhan talon vesiliittymästä, jotta voisimme tilata siihen toimenpiteitä. Se vaati paperin ja siihen piti tietenkin saada kaikkien 4 osakkaan nimi. Tietysti valtakirjallakin olisi voinut tehdä.

Sitten odotellaan jonkin aikaa, että liittymäsopimus on rekisteröity.

Vesilaitokselta piti hakea liitoskohtalausunto vesi, jäte- ja hulevesiliittymiä varten.
Tuli esiin, että nykyisin tontilla ei ole hulevesiliittymää ja vesi ja viemäri ovat  kohtapuoliin eli ainakin 20 vuoden sisällä uusimisen tarpeessa.

Hulevesiliittymästä tulikin pieni urakka. Koska tontille tulee 2 taloa, rakennettu pinta-ala on aika suuri ja katot keräävät paljon vettä. Vesilaitos ehdotti, että koska kartan mukaan tontin reunalla, puistossa kaupungin jalkakäytävän vieressä kulkee oja, niin hulevedet voisi imeyttää maahan ja ylivuodon johtaa tuohon ojaan. Siihen vaaditaan vain kaupungin ympäristökeskuksen lupa. Ympäristökeskuskin oli samaa mieltä, kuulustaa hyvälltä ja noin voisi hyvin tehdä.  Tämähän on helppoa, kun asia oli valmis 10 minuutissa ja 2 puhelulla.

No, minulla kuitenkin syttyi lamppu yläkerrassa ja kerroin, että siellä ei käytännössä ole mitään ojaa, se on täynnä maata, puita ja pensaita. Ehkä 40 vuotta sitten oli oja, mutta ei ole enää. Se ei kuitenkaan näitä virkamiehiä haitannut, koska kartan mukaan siellä on oja.

Kysyinpä, että mihin se vesi menee siitä? Alamäkeen tietenkin. Alamäessä "ojan" alapuolella on meidän ajotiemme ja naapurin ajotie ja etupiha. Ei mitään ojaa jatkavia rumpuja tai putkia. Mihin se vesi menisi? Ei väliä, siinä on oja, sanoivat virkamiehet. Helppo homma.

Kadulla talon kohdalla ei mene viemäriä tai hulevesiputkea, vaan risteyksessä n. 30 metriä alempana. Ympäristökeskus vähän ihmetteli, että miksei siinä mäessä ole kadulla hulevesikaivoa. Kaivo on alempana risteysalueella, johon kadulle tullut vesi valuu tietenkin alamäkeen.

Virkamiesten mielestä ei olisi mikään ongelma, jos meiltä viimeaikaisten rankkasateiden mukaisesti tulisi 10cm putken täydeltä vettä tunti-pari joko maahan imeytettynä pari metriä ja sitten kalliota pitkin alamäkeen valuen naapurien talojen alle tai tuohon pieneen "ojaan" ja siitä naapurien etupihoille jne valtoimenaan valuen.

Olen oppinut vedestä, että se menee yleensä aina samoja reittejä ja "imeyttäminen" tällaisessa rinteessä varsinkin jos kallio on parin metrin syyvydessä, johtaisi siihen, että alemmas syntyisi vesitaskuja yms ja eroosio tekisi pahaa järkeä. Emme halua aiheuttajan riskiä, koska aiheuttajalla olisi korvausvelvollisuus.

Nykyinen viemäri pitäisi jossain vaiheessa uusia, joten käytännössä pitäisi vetää uusi viemärikin. Vaihtoehtona joko nykyinen reitti naapurien puutarhojen läpi, hankkien runsaasti karma-pisteitä heti alkuun, tai sitten vetää hieman pidempää reittiä katua pitkin.

No, päädyimme ratkaisuun, että vedetään kiltisti katua pitkin sekä viemäri että hulevesiputkikin ja saimme tämän mukaisen liitoskohtalausunnon vesilaitokselta.
Pyyntö tuosta liitoskohtalausunnosta tehtiin toukokuussa (tai ehkä kesäkuun alussa) ja asia varsinaisesti hoitui, kun itse soittelin 3 puhelua yhtenä päivänä elokuussa. Siihen mennessä sitä oli vain ihmetelty, että minkähänlainen lausonto tästä pitäisi tehdä... Mutta minulle asti ei voinut olla yhteydessä aiemmin.
No, eipä tästä viivästyksestä ollut edes haittaa.

Ennen putkien vetoa (ja siihen tarvittavia lupia) tarvitaan LVI-suunnittelijan tekemä asemapiirros putken sijoituksesta kadulle. Ja sitten tuo suunnitelma pitää leimauttaa jollain teknikolla vesilaitoksella.
Palataan siihen myöhemmin.


Vesiliittymä pitää tietenkin purkaa ennen talon purkamista, jottei kuopasta tule heti luvatonta maauimalaa. Se onnistuikin lopulta todella pikaisesti, ensin piti tehdä pari suunnistuspuhelua ympäri vesilaitosta. Kun oikea henkilö löytyi, oli seuraavana aamuna vesimittari poistettu.  Riitti puhelu ja sähköpostilla tarkat tiedot ja liitoskohtalausunto (jossa vanhan vesiputken sulku mainittu) varmuuden vuoksi. Erinomaista palvelua lähes suoraan lapion varresta!

Pitää vielä saada vanha vesiputki tulpattua kunnolla, mutta se tehdään, kun nuo muut / uudet liittymät tehdään.

Vesilaitoksen asentajia ei kuitenkaan ole koulutettu sulkemaan ovia, olin jättänyt vanhasta talosta kellarin oven raolleen, jotta pääsevät tekemään hommansa päivän aikana, lähtiessään he olivat jättäneet sen apposen auki. No, onneksi ei ollut tullut uusia asukkaita vielä.