maanantai 13. tammikuuta 2014

Siivoaminen


Tässä viimeisen parin viikon aikana on tullut tavaksi aina viikonloppuisin (ainakin) siivoilla raksalla.

Hiomiskokemusten perusteella hankin pienen markkinatutkimuksen seurauksena Bauhausista Kärcher WD 3.500 -märkä/kuivaimurin.

Päädyin tuohon malliin, koska siinä on "orjaliitäntä", eli imurissa on sähköpistorasia, johon voi liittää jonkin koneen, kuten poran ja kun poran käynnistää, käynnistyy myös imuri. Näppärä ominaisuus, kun pitää jossain vaiheessa kuitenkin porailla seiniin reikiä yms.
Netistä olin mainoksesta bongannut ko laitteen ja sille sopivan hinnan: 120 eur.

Bauhausissa jouduin myyjältä kysymään neuvoa, että löysin koneen. Oli vähän piilotettu. en kertonut, mitä imurilla teen, mutta myyjä piti ihan itse aktiivisesti myyntipuheen: tällä ei kannata betonipölyä imuroida, siihen olisi hyvä tuo paljon kalliimpi malli.


Tuolla on hyvin imuroitu pölyä ja kaikkea muutakin. Toimii erinomaisesti.
Pölypussi täytyy helposti, mutta vaikka se on paperia, sen voi kyllä tyhjentää ihan helposti. Eikä nuo pussit kalliita ole, mutta raksalla niitä menisi pari päivässä helposti, helpompi kaataa pussista pölyt roskapussiin ja jatkaa samalla pussilla.

Koneen teho on hyvä. Tein vielä niin, että otin vanhan imurin letkun ja teippasin - juuri niin - ilmastointiteipillä kiinni Kärcherin letkuun. Siinä minulla on reilut 4m letkua, joten ulottuvuutta riittää kivasti.


Seinien pienten kolojen korjauksien , tasoitusten yms seurauksena lattialla ja portaissa on ollut välillä aika reilusti pieniä laasti- yms. kokkareita, eriasteisesti kuivuneita.
Nämä irtoavat sujuvasti petkeleellä.

Petkelettä valitessa kannattaa muuten huomioida, että a) se on riittävän vahva/jämäkkä ja b) terän toinen sivu on suora, ei teroitettu.
Rautakaupoissa oli näin "talviaikaan" paljon petkeleitä, jotka ovat jäätyökaluja, terä on hiottu molemmilta sivuilta. Kun haluaa, että lattiasta tulee tasainen, pitää toisen sivun olla suora, hiomaton. Lisäksi moni petkele on ilmeisesti joko lasten tai maalareiden leluja, niissä "terä" on peltilevy, joka ei varmasti kestä kovaa törmäystä kivettyneeseen laastiin.


No, löytyi sieltä kohtuuhintaisesti hyvä irtoterä ja siihen kunnon varsi. Niillä kyllä irtoaa.

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Yksityiskohdat


Tässä pyhien aikana olen kiinnittänyt paljon huomiota yksityiskohtiin ja tehnyt erilaisia täytehommia, kirjamellisestikin.

Korjasin 2. kerroksen kylpyhuoneen koteloinnissa pesukoneen poistoviemärin liitoksen suoraan. Raksamiehet olivat sen pistäneet "sinnepäin" ja se oli hieman vinossa. Kun liitosputki on vinossa, tulee se "liitoshanakin" vinoon.

Peittelin valmiiden laatoitettujen tilojen ovenkarmit, jotta seinien tasoitus maalaus viereisissä huoneissa ei sotkisi niitä. Tasoitusmestarin ohje oli, että muovit teipillä kiinni, mutta keksin, että paljon nopeammin saa, kun laittaa niiteillä oven karmin ulkosivun reunaan, siis siihen sivuun, joka on täyteuretaania vasten. Sieltä ei niitin reiät näy ja laiska voisi vaikka jättää niitit sinne.


Tein korotusvalut putkinousujen ympärille LVI-suunnitelman mukaisesti, n. 5 cm korkea sementtikakku ja samalla lattialämmitysputkien jakotukkien kohdalla lattian täyttö.
Nuo kun eivät olleet seinien vieressä kunnolla täyttyneet lattiavalujen yhteydessä, ei ollut kura päässyt valumaan putkien raoista kunnolla. Sinne minä sitten lusikoin sitä vanhalla käytöstä jo poistetulla soppalusikalla putkien välistä. Hyvin sujui :)

Samalla kyllä tuli hieman kirottua valajien, tomallenin ja runkoporukan suurpiirteisyyttä.
Putket eivät olleet aivan suorassa linjassa seinälinjan kanssa. Parissa kerroksessa tuli kevyt väliseinä vasta valun päälle ja lämmitysputket jakotukkeineen kiinnitettiin raudoilla lattiaan.
Lopputulos on, että yksi jakotukkipari on hieman irti seinästä eikä sitä uskalla enää vääntää seinään kiinni. Ero ei ole suuri, vain n. tuuman luokkaa eikä sitä taida kukaan muu kuin minä noteerata, kun nuo saavat kotelon tässä kevään mittaan peitokseen. Kaiken kukkuraksi kaikki jakotukit tulevat olemaan kaappien sisällä.

Meinasin tehdä kotelot nyt viikonloppuna jakotukeille, mutta sitten tajusin yhden oleellisen asian: jos koteloin nyt, ja parketti tulee n. kuukauden kuluttua, niin mihin se parketin reuna tulee? Kotelon ulkopuolelle tietenkin, ja silloin vesi - jos putki sattuisi vuotamaan, valuisi parketin alle / betonilaatalle ja sen huomaisi vasta pitkän ajan kuluttua. Niinpä päätin, että parempi tehdä koteto vasta parketin jälkeen niin, että tuo mahdollinen vuoto valuisi sitten parketille. Saattaa tietenkin olla, että tässä järjestyksessä tehtäessä tuo kotelointi voipi jäädä kesän hommaksi...

Toiset ärräpäät pääsivät samanlaisesta suurpirteeisyydestä: anturien yms ohjauksen sähköjohtoputket tuntuvat pelkäävän noita jakotukkeja - ne kun olivat n. 20 cm päässä jakotukkien vieressä. Olisi voinut laittaa ihan hyvin aivan viereenkin.

Jotenkin tässä nyt lomien aikana paljon pikkusiivousta ja paikkailua tehtyäni olen huomannut
samaa havaitsin jo aiemmin, mutta ehdin puuttua asioihin riittävän ajoissa.
Raksamiehillä tuntuu olevan vähän se ideologia, että jos on tilaa, niin sitä voi käyttää.
Eihän se ole heidän hyötyneliöistään pois, jos joku kotelointi on 20cm suurempi.

Lattiavaluja edeltävänä päivänä olisi pitänyt ehtiä tarkastamaan jokainen valettava yksityiskohta
työpäivän aikana sekä tomallenin että muiden kanssa, että olisivat voineet korjata. En vain ehtinyt, työnantaja ja asiakkaat pitivät huolen siitä. Ja illalla tarkastaessani kaikki oli riittävästi "sinnepäin", ettei kriittisiä virheitä löytynyt. Eikä niitä siis olekaan.

Toisaalta, ei noita asioita ollut missään piirustuksissa noin tarkasti, mutta näyttää käytännöissä ja käsityksissä olevan vähän heittoa.

No, ei ne asiat ole surkeasti, mutta muutama pikku yksityiskohta olisi voitu tehdä paremmin,
kerralla hyvin, ettei tarvitsisi paikata jälkikäteen.


Tuossa joskus joulukuun alkupuolella asentelin muuten vastaavavan mestarin suosituksesta liesituulettimen hormiin kanavapuhaltimen. Näin saamme kostean ilman puhallettua suoraan ulos talosta.



Kuulemma olisi ollut jotain yksinkertaisempiakin malleja, mutta K-raudassa ei ollut kuin tällaisia.

Virittelin tuulettimen metalliketjuilla siten, että ketjut tulevat kiinni koukkuihin katossa olevan hormiaukon reunassa oleviin tukipuihin. Näin eivät haittaa katon tasoitusta ja maalausta.

Toistaiseksi tämän on toiminut erinomaisesti, seiniä on tasoiteltu jo useamman sadan vesilitran avulla, talossa oli vielä joulun pyhinä hieman kosteahko ilma, mutta nyt on taas jo aivan kuiva ilma ja seinät tuntuvat kuivilta.

Tuuletuksessa auttavat 3 lämmitintä, jotka ovat tuuletusmoodissa pienellä lämmityksellä, 2 kellarissa ja yksi 1. kerroksessa.


Tällä viikolla olen myös viimeistellyt maalausohjeistusta Eemelille, joka siis tekee tasoitus- ja maalaustyöt. Kellari ja 1. kerros tulevat samalla vaaleanharmaalla - hieman valkoista tummempi ja lämpimämpi sävy. Yläkertaan tulee hieman tätä tummempi harmaa.